Lyriikka

LYRIIKKA-nimitys tulee kreikan kielen sanasta lyyra
-antiikin aikana
1)lyyrinen runous
2)eeppinen runous
3)draamallinen runous
-lyyrinen runous ilmaisi välittömästi runoilijan tunteita ja mielialoja >keskuslyriikka, keskeislyriikka
•Ominaispiirteitä•tiivistettyä, monimerkityksistä, kerrostunutta
•käyttää hyväkseen kielen kaikkia ilmaisukeinoja, erityisesti kuvallisuutta
•runon ydin on usein jokin merkitsevä kokemus, tunne tai asenne > yleispätevyys
•Lyriikan ”kertoja” = runon puhuja•Lyyrinen minä
•runon minä-puhuja
•tuntee ja kokee välittömästi tai ns. esteettisen välimatkan päästä
•asema, josta käsin runon ajatukset esitetään
•ei tarkoita, että runoilija kertoo omista kokemuksistaan minä-muodossa
-voi olla myös muussa persoonassa
-runon puhuja voi olla myös moniääninen, jos esim. vaihtaa persoonamuotoa; puhuja voi vaihtaa näkökulmaa, asennoitumistaan, puhetilannetta = asennonvaihto
•Perinteinen runo
•mitallinen runo, johonkin runomittaan kirjoitettu; runomitta, sidottu mitta =toistuva rytmikaavio
•usein melodista
•hyödyntää sointuisuuden muotoja ja äännemaalailua: alkusointua, sisäsointua, loppusointua, puolisointua
•toisto, kerto; myös kielikuvia, symboleita
•Moderni runo
•vapaamittaista
•arkikieli tyypillistä; puheenomaisuus
•toisto, kerto
•kohosteisuus
•kielikuvat
•(yksityiset) symbolit

Oppikirjassa nykyrunoudesta s. 243-244.
Täällä on kerrottu selkeästi runoudesta https://aidinkielenkotisiv.wixsite.com/mysite/lyriikka

Tutustu 2000-luvun runon lajeihin linkin avulla
2000-luvun runous

Katso esimerkki kuvarunosta Kimmo Koskinen (runo), Juha Kärkkäinen (kuva)
kuvaruno

Esimerkkejä videorunoista: Katso J.P. Sipilän runot Mennyt  ja Sinä selviät vielä aivan kaikesta
videorunoja   (esittely ja arviointi seuraavassa linkissä arviointi )

Aknestik, Suomirokkia
suomirokkia

•RUNON ILMAISUKEINOJA (ks. myös http://kielikompassi.jyu.fi/opetus/kirjoitus/kirjoituskurssi/fikt_runo_sanasto.shtml)
•rytmi: syntyy, kun jokin ilmiö toistuu suhteellisen säännöllisesti
•runomitta: suhteellisen säännöllisesti toistuva rytmikaavio, syntyy runojaloista
-runojalka: tavuryhmä, jossa yksi painollinen tavu, muut painottomia
-laskevat runojalat (trokee ja daktyyli)
-nousevat runojalat (jambi ja anapesti)
-säkeenylitys: ajatus jatkuu seuraavaan säkeeseen
-sointuisuuden muotoja
•sointuisuus, melodisuus lisää laulullisuutta, antaa runolle muotoa, luo kohosteisuutta ja tunnelmaa

•äännemaalailu: soinnutuskeinojen hyödyntämistä, äänteillä kuvailua: runon äännerakenne myötäilee merkitystä, sisältöä

•alkusointu eli allitteraatio: peräkkäisten tai lähekkäisten sanojen alkuäänteet muistuttavat toisiaan
saunat sauhuaa kentillä kasteisilla

•loppusointu eli riimi: säkeiden loput sointuvat yhteen; tehtävänä tukea runon aihetta, sitoa yhteen erilaisia asioita, musikaalinen tehtävä
On luona tuvan seinän
unikko punainen,
ja jostain tuoksu heinän
ui yli peltojen.(Kaarlo Sarkia)

•puolisointu eli assonanssi: vaillinainen loppusointu

•sisäsointu eli konsonanssi: säkeen sisällä oleva riimipari

-kielikuvat
•runon kuva: jotakin samanlaista erilaisten asioiden välillä
-tuore, yllättävä rinnastus
-arkinen kuva odottamattomassa paikassa


-puhdas kuva, konkreettinen kuva vetoaa johonkin aistiin: sininen taivas, kärpäset surisevat

-vertaus
Tuoli on kuin musta kissa,

-personifikaatio: elottoman elollistamista
Tuoli venyttelee raajojaan

Kahlasin veteen miettivin jaloin

-metafora, lyhennetty vertaus:
Viereisen pöydän tytöllä
ovat posket sileää, rypytöntä peltiä
ja pojalla on äänessä pikatie

Yö painaa päähäni pimeän seppeleen-symboli: vakiintunut, kiinteytynyt metafora, jota voidaan käyttää yksinään
-yleiset ja yksityiset symbolit
-allegoria: koko runo tai sen osa on vertauskuvallinen; laajennettu metafora; pintamerkityksen ohella syvempi vertauskuvallinen merkitys

-synestesia: eri aistien aistimusten sekoittamista
äänet vierivät pallojen muotoisina
valon kipu, raapiva ääni, pistävä lemu

-metonymia: osa ilmaisemassa kokonaisuutta; metaforan sukuinen ilmaus
”Poika sieppasi kruunun.” (valtakunnan)
-konkreettinen, puhdas kuva: johonkin aistiin vetoava ilmaisu
Suoniityn ylle sumu
jo kohoo valkoinen

-oksymoron kylmä aurinko polttava jää

-Runon lausemuodot ja sanontamuodot (puhekuviot)
•toisto: sanatarkka toisto, kerto, synonyymit
•samaan merkityskenttään kuuluvat sanat
•toteamus
•kysymys
•huudahdus
•puhuttelu
•inversio = käänteinen sanajärjestys
•antiteesi = vastakohta-asettelu
•kiasmi = järjestyksen kääntäminen
Niin pieniksi kasvoimme äskettäin

•kliimaksi = vahvenevien kuvien sarja
•yleistys
•hyperbola = liioittelu
•asyndeton = sidesanojen poisjättö
•polysyndeton = sidesanojen runsas käyttö
•ellipsi = sanan pois jääminen
•sitaatti = suora lainaus
•alluusio = epäsuora viittaus jonkun muun tekstiin, muistuma
•ironia = salaiva; huumori > sävy
•parodia = asian ilmaiseminen päinvastoin
-kohosteisuus
•runoilijan tapa käyttää kieltä jotenkin poikkeavasti, niin että lukija huomaa, mitä hänellä on sanottavaa; nostaa kielen keinoin esiin tärkeät asiat; lukija pysähtyy näissä kohdissa
-keinoina rytmi, melodia, sanasto, kuva, riimi…